-

Tietoa hampusta

Tällä sivulla saat koostetusti lyhyen esittelyn hampun eduista ja sen käytöstä teollisuudessa. Sivun lopulta löydät hyödyllisiä linkkejä, mikäli haluat tietää aiheesta lisää. 

Miksi hamppu? 

Teollisesti hyödynnettävä kuituhamppu on kasvi, jonka kasvattamisen ja jalostamisen lisäämisellä voidaan merkittävästi edistää alueen kuntien elinvoimaa sekä Suomen ja EU:n hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Raaka-aineena kuituhamppu on monipuolinen, antibakteerinen ja luja. Sen ominaisuudet mahdollistavat monipuolisen käytön ja kuituhampusta voidaan valmistaa muun muassa tekstiilikuituja, rakennusmateriaaleja, paperia, biokomposiitteja, huonekaluja, lasikuitua, multaa, kasvualustoja ja polttoainetta. Samalla kuituhampun siemenistä voidaan valmistaa terveellistä ruokaa, rehua ja kosmetiikkaa. Materiaalit, joita kasvista jalostetaan ovat uudelleenkäytettäviä, biohajoavia ja kompostoituvia. Luontainen keveys ja vahvuus tekevät siitä erittäin kiinnostavan teollisuuden erilaisiin sovelluksiin. Teollisuushampun viljely ja jalostaminen luovat uusia merkittäviä mahdollisuuksia kuntien elinvoiman lisäämiseen mahdollistaen viljelijöille ja yrityksille uuden raaka-aineen viljelyn ja jalostetun raaka-aineen käytön nykyisissä ja uusissa tuotteissa.

Kuituhamppu.

Tämän hetken ongelma on, että Pohjois-Pohjanmaalla ei ole olemassa ekosysteemiä eikä arvoketjuja, jotka tukisivat teollisuushampun ympärille kehittyvää liiketoimintaa laaja-alaisesti. Aiempien hankkeiden tuloksena liiketoiminnan kehittymisen pullonkauloiksi on tunnistettu muun muassa raaka-aineiden riittämättömyys ja ekosysteemin puute. Teollisessa toiminnassa raaka-aineen saatavuus on oleellista ja raaka-aine, jonka saatavuuteen liittyy epävarmuuksia, ei ole yritysten kannalta houkutteleva. Toisaalta taas raaka-aineen tuottajan näkökulmasta tuottaminen ei ole ollut kannattavaa, silla raaka-aineen hyödyntäjästä ei ole ollut varmuutta. Hanke pyrkii ratkaisemaan tätä ns. muna-kana-ongelmaa tuomalla tuottajat ja jalostajat yhteen ja kohtauttamalla tarpeet tehostetusti.

Hankkeen kohteena olevat yritykset voivat toimia usealla hamppua teollisesti hyödyntävällä toimialalla. Hankkeessa teollisuushampun ympärille rakennettavalla ekosysteemillä luodaan mahdollisuuksia uusien yritysten perustamiseksi ja pk-yritysten liiketoiminnan uudistamiseen sekä alueellisesta elinkeino murroksesta elpymiseksi.

Globaalisti teollisuushampputeollisuuden arvo oli 5,6 mrd. USD vuonna 2020 ja ennuste vuodelle 2028 on 28 mrd. USD, joten kyseessä on globaalisti kasvava teollisuudenala. Tämän hankkeen kautta haluamme varmistaa, että osa tästä globaalista kehityksestä tapahtuu täällä meillä Pohjois-Pohjanmaalla.

Hampun ekologisuus

Hankkeella pyritään luomaan edellytyksiä uuden kestävän kehityksen mukaiselle liiketoiminnan syntymiselle. Ekologinen kestävyys on yksi hankkeen taustalla olevista tärkeistä teemoista. Kuituhamppu on tutkitusti yksi parhaista hiiltä sitovista peltokasveista. Talvipeitteisenä kasvina se myös estää ravinnevalumia ja eroosiota. Lisäksi mittava juuristo nostaa ravinteita viljelykierrossa seuraavina oleville kasveille. Voidaan siis sanoa, että jo pelkästään hampun viljelyn lisäämisellä on ympäristön hyvinvointia edistävä vaikutus.

Raaka-aineena hamppu on kestävä ja kierrätettävä. Hankkeella pyritään luomaan liiketoiminnan edellytyksiä arvoketjuun, jonka alkupäässä on alkutuotanto ja loppupäässä korkean jalostusasteen tuotteiden valmistajat. Eettisesti ja kestävästi tuotetun raaka-aineen jalostamiseen perustuva liiketoiminta lisää kohdealueen elinvoimaa ja vahvistaa alueen hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti startup ja pk-yritykset. Maaseudun yritystoiminnan monipuolistuminen edistää sekä taloudellista että sosiaalista hyvinvointia.

Lisätietoa

Hampun teollisesta käytöstä on tehty viime vuosina lukuisia tutkimuksia Suomessa opinnäytetöistä EU-rahoitettuihin hankkeisiin asti. Tässä muutamia esimerkkejä:

Malvisalo, Timo; Luotola, Emma: Hampun tuotannon ja käyttömahdollisuuksien esiselvitys. 2020. ProDeliver Oy.

Matila, Kaisa: Kuituhampun mahdollisuudet Kainuussa. 2018. Oulun ammattikorkeakoulu.

Norokytö, Noora: Hyötyhampun käytön haasteet ja mahdollisuudet Suomessa. 2010. Turun ammattikorkeakoulu.