-

Tietoa hampusta

Tällä sivulla saat koostetusti lyhyen esittelyn hampun eduista ja sen käytöstä teollisuudessa. Sivun lopulta löydät hyödyllisiä linkkejä, mikäli haluat tietää aiheesta lisää. 

Miksi hamppu? 

Teollisesti hyödynnettävä kuituhamppu on kasvi, jonka kasvattamisen ja jalostamisen lisäämisellä voidaan merkittävästi edistää alueen kuntien elinvoimaa sekä Suomen ja EU:n hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Raaka-aineena kuituhamppu on monipuolinen, antibakteerinen ja luja. Sen ominaisuudet mahdollistavat monipuolisen käytön ja kuituhampusta voidaan valmistaa muun muassa tekstiilikuituja, rakennusmateriaaleja, paperia, biokomposiitteja, huonekaluja, lasikuitua, multaa, kasvualustoja ja polttoainetta. Samalla kuituhampun siemenistä voidaan valmistaa terveellistä ruokaa, rehua ja kosmetiikkaa. Materiaalit, joita kasvista jalostetaan ovat uudelleenkäytettäviä, biohajoavia ja kompostoituvia. Luontainen keveys ja vahvuus tekevät siitä erittäin kiinnostavan teollisuuden erilaisiin sovelluksiin. Teollisuushampun viljely ja jalostaminen luovat uusia merkittäviä mahdollisuuksia kuntien elinvoiman lisäämiseen mahdollistaen viljelijöille ja yrityksille uuden raaka-aineen viljelyn ja jalostetun raaka-aineen käytön nykyisissä ja uusissa tuotteissa.

Kuituhamppu.

Tämän hetken ongelma on, että Pohjois-Pohjanmaalla ei ole olemassa ekosysteemiä eikä arvoketjuja, jotka tukisivat teollisuushampun ympärille kehittyvää liiketoimintaa laaja-alaisesti. Aiempien hankkeiden tuloksena liiketoiminnan kehittymisen pullonkauloiksi on tunnistettu muun muassa raaka-aineiden riittämättömyys ja ekosysteemin puute. Teollisessa toiminnassa raaka-aineen saatavuus on oleellista ja raaka-aine, jonka saatavuuteen liittyy epävarmuuksia, ei ole yritysten kannalta houkutteleva. Toisaalta taas raaka-aineen tuottajan näkökulmasta tuottaminen ei ole ollut kannattavaa, silla raaka-aineen hyödyntäjästä ei ole ollut varmuutta. Hanke pyrkii ratkaisemaan tätä ns. muna-kana-ongelmaa tuomalla tuottajat ja jalostajat yhteen ja kohtauttamalla tarpeet tehostetusti.

Hankkeen kohteena olevat yritykset voivat toimia usealla hamppua teollisesti hyödyntävällä toimialalla. Hankkeessa teollisuushampun ympärille rakennettavalla ekosysteemillä luodaan mahdollisuuksia uusien yritysten perustamiseksi ja pk-yritysten liiketoiminnan uudistamiseen sekä alueellisesta elinkeino murroksesta elpymiseksi.

Globaalisti teollisuushampputeollisuuden arvo oli 5,6 mrd. USD vuonna 2020 ja ennuste vuodelle 2028 on 28 mrd. USD, joten kyseessä on globaalisti kasvava teollisuudenala. Tämän hankkeen kautta haluamme varmistaa, että osa tästä globaalista kehityksestä tapahtuu täällä meillä Pohjois-Pohjanmaalla.

Hampun ekologisuus

Hankkeella pyritään luomaan edellytyksiä uuden kestävän kehityksen mukaiselle liiketoiminnan syntymiselle. Ekologinen kestävyys on yksi hankkeen taustalla olevista tärkeistä teemoista. Kuituhamppu on tutkitusti yksi parhaista hiiltä sitovista peltokasveista. Talvipeitteisenä kasvina se myös estää ravinnevalumia ja eroosiota. Lisäksi mittava juuristo nostaa ravinteita viljelykierrossa seuraavina oleville kasveille. Voidaan siis sanoa, että jo pelkästään hampun viljelyn lisäämisellä on ympäristön hyvinvointia edistävä vaikutus.

Raaka-aineena hamppu on kestävä ja kierrätettävä. Joidenkin tutkimusten ja laskelmien mukaan esimerkiksi hamppubetoni on kokonaisvaikutuksiltaan jopa hiilinegatiivinen (katso esimerkiksi Kaisa Matilan opinnäytetyö). Kuitusatoon kasvun aikana sitoutunut hiilidioksidi pysyy poissa hiilikierrosta hampusta tehdyn tuotteen elinkaaren ajan, joka esimerkiksi eristekäytössä tarkoittaa kymmeniä vuosia. Koska hampputuotteet ovat kierrätettäviä, voidaan vaikkapa hamppubetonia uusiokäyttää muun muassa maanparannusaineena, jolloin hiili palaa maahan eikä vapaudu suoraan ilmakehään.

Hankkeella pyritään luomaan liiketoiminnan edellytyksiä arvoketjuun, jonka alkupäässä on alkutuotanto ja loppupäässä korkean jalostusasteen tuotteiden valmistajat. Eettisesti ja kestävästi tuotetun raaka-aineen jalostamiseen perustuva liiketoiminta lisää kohdealueen elinvoimaa ja vahvistaa alueen hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti startup ja pk-yritykset. Maaseudun yritystoiminnan monipuolistuminen edistää sekä taloudellista että sosiaalista hyvinvointia.

Lisätietoa

Hampun teollisesta käytöstä on tehty viime vuosina lukuisia tutkimuksia Suomessa. Teemaa on käsitelty niin opinnäytetöissä kuin EU-rahoitetuissa hankkeissakin. Alle on kerätty muutamia esimerkkejä. Linkit avautuvat uuteen ikkunaan.

ProAgria Itä-Suomie, Luonnonvarakeskus: Tietokortti: Monipuolinen kuituhamppu. 2022.

  • Tällä tietokortilla on muutamalle sivulle kirjattu oleellisimmat asiat kuituhampun viljelyyn liittyen. Käsittelyssä on esimerkiksi tukiasiat, kylvö ja sadon käsittely.

ProAgria Kainuu: Kuituhampun tuotantoketjun käynnistäminen Kainuussa ja Pohjois-Savossa. 2020.

  • "Hankkeessa perustetaan viljelystä kiinnostuneita varten pilottiviljelmät, järjestetään pellonpiennarpäivät, lasketaan tuotantokustannukset sekä rakennetaan tuotantosopimusmalli tukkuostajan ja viljelijöiden välille. Hankealue on Kainuu ja Pohjois-Savo ja toteutusaika päättyy 31.10.2020."

Malvisalo, Timo; Luotola, Emma: Hampun tuotannon ja käyttömahdollisuuksien esiselvitys. Loppuraportti. 2020. ProDeliver Oy.

  • "Biomuovit ja -komposiitit ovat erittäin lupaava ja vauhdilla kasvava hampun käyttökohde. Muovien ja komposiittien korvaamiseen ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla on laajalti kysyntää. Osien hamppupohjaisella muovilla voitaisiin korvata fossiiliset muoviraaka-aineet jopa suoraan, kajoamatta itse tuotantoprosessiin. Markkina biokomposiiteille on valtava, ottaen huomioon mm. autoteollisuuden käyttämät luonnonkuitujen määrät."

Matila, Kaisa: Kuituhampun mahdollisuudet Kainuussa. 2018. Oulun ammattikorkeakoulu.

  • "Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuituhampun viljelyn ja hyödyntämisen mahdollisuuksia Kainuun alueella. Kuituhamppu on ympäristöystävällinen ja monipuolisesti hyödynnettävissä oleva viljelykasvi, jonka tuotanto on Suomessa toistaiseksi melko vähäistä pitkään jatkuneesta tutkimus- ja kehittämistyöstä huolimatta. Kainuussa on herännyt kiinnostus lähteä edistämään kuituhampun viljelyä ja jatkojalostusta, mitä tämä opinnäytetyö pohjustaa."

Itä-Suomen yliopisto ja Juankosken/Kuopion kaupunki: Kuituhampun kokonaisvaltainen käyttö. Hankkeen loppuraportti. 2018.

  • "Kuituhampun kokonaisvaltainen käyttö (Kuhako) -hankkeen tavoitteena oli saattaa yhteen keskeisimmät toimijat kuituhampun kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. Yhteistyön myötä haluttiin lisätä ja monipuolistaa kuituhamppuun liittyvää osaamista. Lisäksi tavoitteena oli rakentaa taustaa täysin uusille hampun käyttömuodoille, jotka tukisivat kuituhampun nykyistä käyttöä mm. vuoroviljelykasvina ja sitä kautta ruuantuotantoa tukevanamateriaalituotantona. Keskeisenä tavoitteena oli myös uusimman osaamisen siirto yliopiston, yritysten ja muiden toimijoiden välillä, jotta mahdollistetaan merkittävien uusien kotimaisten biotalouteen liittyvien tuotteiden, laitteiden ja palveluiden kehittäminen ja kaupallistaminen."

Ikonen, Juha; Kilpeläinen, Juha; Puhakka-Tarvainen, Helena: Kuituhampun jalostuksen mahdollisuudet Suomessa. 2015. Karelia-ammattikorkeakoulu

  • "Tässä julkaisussa on kuvattu mallilaskelmia kuituhampun kasvatuksen ja jalostuksen kannattavuudesta Suomen olosuhteissa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tietyillä lähtöarvoilla hampun kasvattaminen ja jalostaminen on kannattavampaa kuin nykyisin yleinen rehuohran viljely, ja viljelykasvin vaihtaminen voi tuoda maatalousyrityksille kaivattua lisätuloa."

Norokytö, Noora: Hyötyhampun käytön haasteet ja mahdollisuudet Suomessa. 2010. Turun ammattikorkeakoulu.

  • "Työssä on taustoitettu kirjallisuuden avulla hamppuun liittyvää tietoutta. Historia, lukuisat tutkimukset ja käytäntö osoittavat hampun erinomaisuuden hyötykasvina, mutta ala on kehittynyt Suomessa hitaasti. Suomessa hampun viljelyn on todettu olevan satotasoltaan ja laadultaan kilpailukykyinen eurooppalaisen tuotannon kanssa. Työn pääkohdaksi nousi selvittää, mitkä haasteet vaikuttavat hampun hyödyntämiseen Suomessa. Lisäksi työssä on pohdittu, miten hamppu liittyy maaseudun kehittämiseen ja mitkä ovat sen kaupalliset mahdollisuudet Suomessa."

Edellä linkitetyistä töistä löytyy runsaasti lisää lähdemateriaalia aiheesta kiinnostuneille.